torstai 1. heinäkuuta 2010

Hevospalvelut AMIRIT Aimo Koskinen


Tänään minulle antoi hermoratahierontaa Hevospalvelu AMIRITin Aimo Koskinen. Villen täti oli kutsunut Aimon jo kerran meidän tallille ja mun tätini ei ollut hoksannut hommaa. No nyt sitten minäkin pääsin hoidettavaksi. Me ollaan Aimon kanssa tuossa kuvassa hoidon jälkeen. Meistähän tuli heti kamut. Mä sanoin tädille, että oot sä vaan kuule aika kiva likka, kun tajusit tuon Aimon pyytää meikeläistäkin hoitamaan.


Toisaalta mä kyllä välillä ymmärrän tätiä, kun se ei aina niin kauhiasti innostu meikeläisen hoitamisesta. Nytkin me aamulla Keken kanssa vaan mentiin vähän kauemmas. Meillä oli jäänyt kiilloittamispuuhat kesken.
Täti sanoi, että onneksi sillä on loma. Olisi kuulemma muuten tilannut hirvimiehet hommiin. Mitähän se oikein sillä mahtoikaan tarkoittaa?


No sitten kun saatiin karvat kiiltäviksi, ryhdyttiin syömään kesken jäänyttä aamupalaa.


Ja täti ehti siinä välissä tehdä sinunkaupat yhden kärpäsen kanssa. Lupasivat mennä kahville joku kerta kun näkevät uudelleen.


No sitten mä sanoin Keijolle, että eiköhän vähän juosta. Ja niin me sitten päätettiin näyttää tädille ihan konkreettisesti, että sillä ei oo mitään mahdollisuuksia saada meikeläistä kiinni, ainakaan juoksemalla.


Laidun loppui vähän kesken ja sitten piti jo jarrutella.


Ville oli siinä ja se lähti messiin.


Mentiin sitten kolmeen pekkaan vähän vauhdilla eteenpäin.


Mä menin tuonne nurkkaan ja sanoin tädille, että pysy kuule täti vaan kaukana. Älä tuu aina pilaamaan mun aamujani.


Sitten mä sanoin Kekelle, että on tää niin hiton vaikeeta.


Päätettiin sitten yhdessä irvistää tädille. Häivy, me sanottiin sille.


Ja kun se ei vieläkään lähtenyt me kattottiin sitä ihan kuin oltais tajuttu, että tätihän se siinä. Katos vaan! Mistäs sä siihen taas sitten tupsahditkaan. Ja kamera on taas kaulassa. Kiva juttu. Räppääs pari rainaa komeista jätkistä me sanottiin.


Sitten sinne pölähti tää yks näistä assareista. Mä kysyin siltä, että onko kuule ihan pakko ja että ajaako toi täti suakin aina viideltä ylös ja klinkkaa tänne tallille?


No sitten mut tietty vietiin talliin ja laitettiin kiinni. Mitäs pieni hevonen voi isoille ihmisille?


No lopussa mua sitten kyllä jo vähän hymyilytti, kun sain kuulla, että pariin viikkoon ei tartte tehdä kauheesti duunia.

8-)

Terveisin

Upi
ratsuhevonen

Tämä teksti on julkaistu myös Upin toisessa blogissa, jossa voit tutustua halutessasi tarkemmin sen tempauksiin: http://ultra04lord.wordpress.com/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti